Kunnanhallitus
Esityslista 20.10.2025/Asianro 239

Kunnanhallitus 20.10.2025    

75/00.04.00/2025  

Valmistelija/lisätiedot kunnanjohtaja

 Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun seudullinen yhteistoiminta-alue on perustettu 1.1.2009. Sopijaosapuolina sopimuksessa ovat Keuruu, Ruovesi, Virrat, Kuhmoinen, Jämsä ja Mänttä-Vilppula. Yhteistoiminta-alueen vastuukuntana toimii Keuruu.

 Keuruun kaupunginhallitus pyytää ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteistoimintasopimuksen sopijaosapuolilta lausuntoa sopimuksen luonnoksesta. Lausunnot pyydetään toimittamaan 17.10.2025 mennessä.

Yhteistoimintasopimuksen luonnosta on päivitetty seuraavilta osin:

- Yhteistoiminta-alueen perustamiseen liittyvät asiat

- Henkilöstöasioista päättäminen

- Eläinlääkintähuollon kustannustenjako

- Vakituisten toimipisteiden määrä

- Sopimuskuntien laskuttaminen

- ICT-laitteiden hankinta

- Tulostus- ja skannausmahdollisuudesta vuokratuissa tiloissa

- Arkistoinnista ja tietopyyntöjen antamisesta

 Voimassa olevan sopimuksen mukaisesti kuntakohtaiset maksuosuudet lasketaan ja laskutetaan yhteistoiminta-alueen kunnilta asukaslukujen mukaisessa suhteessa lukuun ottamatta eläinlääkintähuoltoa, jossa 25 % maksuosuudesta määräytyy kunnassa olevien maidontuotantotilojen lukumäärän perusteella ja 75 % kunnan asukasluvun perusteella.

 Päivitetyn sopimuksen mukaan kustannukset jaetaan sopimuskuntien kesken siten, että terveysvalvonnan, ympäristönsuojelun sekä hallinnon toimintakate (tulot-menot) jaetaan asukaslukujen suhteessa. Asukasluvut tarkistetaan toimintavuoden ensimmäisen päivän tilanteen mukaan. Eläinlääkinnän toimintakatteen (tulot-menot) jakamisessa huomioidaan palveluiden järjestämisvastuu ja eläinlääkäritarve. Eläinlääkäritarpeessa huomioidaan käynnit päivä- ja päivystysaikaan sekä kunnan resurssitarve. Liitteessä 1 on eritelty kuntien resurssitarve ja maksuosuudet. Liitteen 1 sisältöä voidaan muuttaa sopimuskuntien yhteisellä päätöksellä sopimuksen sisältöä muuttamatta.

Uudesta kustannusjaosta

Ympäristöterveyspäällikkö Rebekka Kinnunen on laatinut opinnäytetyön eläinlääkintähuollon kustannusten jakaantumisesta Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston yhteistoiminta-alueen kunnissa. (liitteenä)

Jokaisen kunnan tulee järjestää alueellaan peruseläinlääkäripalvelut sekä kiireellinen eläinlääkäriapu sekä eläinlääkintähuollon muita tehtäviä (Eläinlääkintähuoltolaki 16.10.2009/765, 7. §). Eläinlääkäripalvelut ja eläinlääkäriapu pystytään yhteistoiminnassa huomioimaan erityisesti sillä, että jokainen kunta maksaa toimintakatteesta (tulot-menot) vähintään tietyn prosenttiosuuden eli minimimaksun. Yhteistoiminta hyödyttää sekä pieniä että isoja kuntia. Resurssit pystytään kohdistamaan aina sinne, missä niitä tarvitaan. Yhteistyössä toiminta pystytään järjestämään pienemmillä kustannuksilla kuin yksittäisen kunnan yksistään järjestämänä. Mikäli kustannustenjako tehtäisiin resurssien mukaan minimimaksu huomioiden, tulisi ensin määritellä kunkin kunnan resurssitarve. Mikäli resurssina pidetään 6 henkilötyövuotta (jäljempänä htv) eli kuntien praktikkoeläinlääkäreiden määrää, jaetaan toimintakate 6 htv:lle. Kun resurssitarve määritetään vähintään 0,6 htv kunnittain, jokainen kunta maksaa toimintakatteesta vähintään 10 %. Koska eläinlääkintähuolto pitää sisällään eläinten terveyden valvonnan, eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin valvonnan, lääkitsemisen valvonnan, eläinten hyvinvoinnin valvonnan, sivutuotevalvonnan sekä peruseläinlääkäripalvelut ja eläinlääkäriavun kaikkina vuorokauden aikoina, voidaan resurssitarve määrittää niin, että kukin maksaa toimintakatteesta vähintään 10 %. (Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto, s.a.) Suomala ym. (2018, luku 1.3) huomioivatkin, että merkityksellistä informaatiota on tunnistettava päätöksenteon tueksi. Jämsän ja Kuhmoisten eläinlääkärit yhdessä huolehtivat kyseisten kuntien eläinlääkäripalveluista ja kiireellisestä eläinlääkäriavun antamisesta päiväaikaan. Kuhmoisten eläinlääkäri tekee suurimman osan eläinlääkärikäynneistään Jämsään. Kuhmoisten osuudeksi määritellään 0,6 htv ja Jämsän 1,4 htv. Virtain, Ruoveden, Mänttä-Vilppulan ja Keuruun resurssitarpeeksi jäisi loput eli 4 htv. Koska Virtain suoritemäärät ovat huomattavan suuret verrattuna muihin kolmeen kuntaan ja resurssitarve on suurempi kuin yksi eläinlääkäri, Keuruun tilastollisen aineiston perusteella Virtain resurssitarpeeksi voidaan määritellä 1,3 htv perustuen hyöty- ja pieneläinmääriin. Loput 2,7 htv jaetaan Ruoveden, Mänttä-Vilppulan ja Keuruun kesken tasan, jolloin resurssitarve on jokaisessa kunnassa keskimäärin 0,9 htv. Vaikka Ruovesi on asukasluvultaan Mänttä-Vilppulaa ja Keuruuta pienempi, Ruovesi on maatalousvaltaisempaa aluetta ja erityisesti hyötyeläinten kiireellinen apu lisää tarvetta kunnassa päivystys- ja päiväaikaan. Kun eläinlääkintähuollon toimintakate jaetaan kuuden kaupungineläinlääkärin kesken, yhden htv:n osuus on noin 16,7 %. Mikäli kustannukset jaettaisiin edellä määriteltyjen henkilötyövuosien mukaisesti, kustannukset jakautuisivat kunnittain kuvan 18 mukaisesti. (Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto s.a.; Keuruun kaupunki 2025b; Keuruun kaupunki 2025c.)

Kustannuksia jaettaessa henkilötyövuosien suhteessa Jämsän maksuosuus olisi suurin ja Kuhmoisten pienin (Kuva 18). Jokainen kunta maksaisi noin 60 % yhden praktikkoeläinlääkärin toimintakuluista. Resurssitarpeen mukainen kustannustenjako huomioi minimikustannustason jokaiselle kunnalle eläinlääkintähuollon järjestämisestä. (Keuruun kaupunki 2025c; Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto s.a.)

Keurusselän yhteistoiminta-alueen koko on maantieteellisesti melko suuri ja etäisyydet kaukaisimpien hyötyeläinkohteiden välillä on jopa 170 km. (Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto s.a.). Virroilla on Keurusselän alueen kunnista eniten hyötyeläimiä ja erityisesti maidontuotantotiloja. Jämsässä ja Ruovedellä on lähes sama määrä maidontuotantotiloja. Hevostiloja Keurusselän alueella on 57, joista suurin osa sijaitsee Jämsässä ja Kuhmoisissa (Keuruu 2024a; Kuva 2). Keurusselän yhteistoiminta-alueella suureläinkäynnit jakautuvat päivä- ja päivystysaikaan kuvan 13 mukaisesti. (Keuruun kaupunki 2025b)

Eläinlääkärikohtaisesti kustannukset jakaessa kuntiin olisi Jämsän maksuosuus suurin ja Kuhmoisten pienin. Pieneläinpäivystyksen vähäinen käyttö vaikuttaa kunnan maksuosuuteen erityisesti Kuhmoisten, Ruoveden ja Virtain kunnissa. Eläinlääkärikohtainen kustannustenjako tekee jaosta hyvin tasaisen riippumatta kunnan asukasmäärästä tai käyntimääristä. (Keuruun kaupunki 2025b; Kuva 14.)

Esittelijä Kunnanjohtaja Toni Leppänen

Päätösehdotus 

Ruoveden kunnanhallitus päättää antaa seuraavan lausunnon ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun seudullisen yhteistoimintasopimuksen päivittämiseen: Ruoveden kunta toteaa, että ympäristöterveydenhuollon ja ympäristösuojelun seudullisen yhteistyösopimuksen päivittäminen on perusteltua, koska sopimus on laadittu aiemmin vastaamaan tilannetta, jossa seudullinen yhteistyöalue on perustettu. Toimintaa on jo harjoitettu nyt yli 15 vuotta tässä kokoonpanossa, joten on perusteltua päivittää sopimus vastaamaan vakiintunutta toimintaa. Koska kyse on yhteistoimintasopimuksesta, jonka jokaisen kunnan valtuusto joutuu hyväksymään, niin Ruoveden kunta katsoo, että myös uusien kuntien liittymisen, joka tarkoittaa samalla yhteistoimintasopimukseen liittymistä, tarvitaan jokaisen kunnan hyväksyntä. Kyseessä on sopimusmuutos, jota isäntäkunta ei voi yksin päättää. Laskutuksessa pyydetään huomioimaan se, että Valtiokonttoriraportointi seuraa kuntien taloutta kvartaaleittain, joten laskutus esitetystä poiketen olisi edelleen neljä (4) kertaa vuodessa. Sopimusmuutoksessa kustannusjakoa muutetaan voimakkaasti aiemmin sovitusta. Tämä vaikuttaa muun muassa Ruoveden kunnan maksuosuuteen merkittävästi niin, että maksuosuus nousee. Kuntien tiukkenevassa taloudessa, talousarvion laadinnan lähes viime metreille, esitetyt tämän kokoluokan muutokset, eivät ole tervetulleita. Kun vielä huomioidaan se, että tämän on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026 eikä esimerkiksi 1.1.2027. Asiasta ei ole kuntien kanssa aiemmin käyty minkäänlaista neuvonpitoa vaan asia tulee täysin valmisteltuna ja annettuna. Tämä ei ole yhteistoiminnan mukaista, huolimatta siitä, että Keuruu on asiassa isäntäkunta. Yhteistoimintasopimuksen hyväksyminen vaatii kaikkien sopimusosapuolien valtuustojen hyväksynnän, ennen kuin se voidaan saada täytäntöön. Ruoveden kunta katsoo, että asiassa tulee vielä tarkastella mahdolliset kustannusten jaon vaihtoehdot yhdessä ja tällä perusteella tehdä muokkaukset sopimukseen. Joka tapauksessa muutos tulee saattaa voimaan vasta 1.1.2027 ja siten, että muutos tulee voimaan vaiheittain esimerkiksi kolmen (3) vuoden siirtymäajalla.

Päätös 

Jakelu